PISA 2025: mitä tulokset mittaavat ja mitä ne eivät kerro

Mitä PISA mittaa ja mitä se ei mittaa

PISA arvioi 15-vuotiaiden kykyä käyttää tietojaan todellisissa tilanteissa, ei kansallisten opetussuunnitelmien hallintaa (Ranskan opetusministeriö, syyskuu 2026). Vuoden 2025 kierros keskittyi luonnontieteisiin.

Ranskan opetusministeriön mukaan osallistui 6 501 15-vuotiasta, 302 satunnaisesti valitussa koulussa. Tulokset ovat kollektiivisia: ei oppilaskohtaisia arvosanoja eikä valtioiden ranking-listoja. Pisteillä on luottamusvälit: luonnontieteissä Ranskan 483 pistettä ei erotu kahdentoista OECD-maan pisteistä; neljätoista menee paremmin (DEPP, tiedote nro 26.39, syyskuu 2026).

Ranska: kolme keskitason tulosta, laskeva suunta

Ranskan kolme tulosta ovat lähellä OECD:n keskiarvoa (482, 463 ja 461), mutta jokaisella on historiansa. Luonnontieteet ovat pysyneet lähes vakaina vuodesta 2022 (4 pistettä vähemmän) ja laskeneet 12 pistettä vuodesta 2015. Matematiikka menettää 16 pistettä kolmessa vuodessa, 21 pisteen jälkeen vuosien 2018 ja 2022 välillä; lukeminen 18 pistettä kolmessa vuodessa, 19 pisteen jälkeen vuosien 2018 ja 2022 välillä (DEPP, tiedotteet nro 26.39 ja 26.40).

Ilmiö ulottuu Ranskaa laajemmalle: kun tarkastellaan kiinteää 24 OECD-maan joukkoa, keskiarvot ovat laskeneet vuodesta 2015 luonnontieteissä 11 pistettä, matematiikassa 26 ja lukemisessa 31 (ministeriön lehdistömateriaali). Ranskan lasku on nopeampaa matematiikassa (16 pistettä vastaan 9 vuodesta 2022), ja ministeriön mukaan se on menettänyt kahdeksan sijaa (lehdistömateriaali).

Jakauma vääristyy: 33 % oppilaista on lukemisessa tason 2 alapuolella, 36 % matematiikassa, 26 % luonnontieteissä; lukemisen huippuosaajat putoavat kolmessa vuodessa 7 prosentista 4 prosenttiin (DEPP, tiedotteet nro 26.39 ja 26.40).

Japani, Viro, Korea, Kanada: vertailla, ehdoilla

Neljä järjestelmää johtaa, OECD:n keskiarvon yläpuolella kaikilla kolmella alueella (pisteet luonnontieteissä, matematiikassa ja lukemisessa; OECD, 8. syyskuuta 2026):

OECD lukee nämä neljä järjestelmää niiden joukkoon, joissa yhdistyvät suorituskyky, osallisuus ja sosiaalisen taustan vähäinen paino: alle 10 % luonnontieteiden vaihtelusta selittyy sosioekonomisella asemalla (OECD:n raportti, osa I). Ranska on vastakkaisessa päässä: 100 pisteen ero kaikkein ja vähiten etuoikeutettujen oppilaiden välillä luonnontieteissä, vastaan 85 OECD:n keskiarvossa (DEPP, tiedote nro 26.39).

Vertailussa on myös ansoja, jotka OECD dokumentoi: nämä neljä maata menettävät vuodesta 2022 lukemisessa myös 12:sta 17:een pistettä; Kanada kantaa tähteä otoseron vuoksi, ja merkintä B-S-J-Z (Kiina) 597 pisteellä kattaa neljä maakuntaa, ei yhtä maata.

• Japani: 538, 525 ja 503; 89 % vähintään tasolla 2 luonnontieteissä.
• Viro: 527, 508 ja 499; 13 % matematiikan huippuosaajia.
• Korea: 526, 522 ja 501; 23 % matematiikan huippuosaajia.
• Kanada: 510, 485 ja 490; 84 % vähintään tasolla 2 luonnontieteissä.

Mitä keskiarvo ei kerro

Pistemäärä ei ole puhdasta kyvykkyyttä. Yrittämisen lämpömittari antaa Ranskassa 6,4 pistettä 10:stä, vastaan 7,2 OECD:ssä, ja se korreloi heikosti pistemäärän kanssa: 450 pistettä keskitasoisella yrityksellä lukemisessa, 447 korkealla (DEPP, tiedote nro 26.40).

Myös konteksti painaa: sosioekonominen asema selittää 14 % Ranskan luonnontieteiden tulosten vaihtelusta, vastaan 12 % OECD:n keskiarvossa (OECD:n maakatsaus Ranskasta). Ja OECD:n keskiarvo riippuu tarkastelujoukosta: lukemisen lasku vuodesta 2015 on 28 pistettä nykyisten jäsenten kesken, 31 kiinteässä 24 maan joukossa (OECD:n raportti, osa I). Ranska täyttää kaikki OECD:n laatuvaatimukset (maakatsaus).

Mitä koulun johto voi tehdä

PISA kuvaa järjestelmää, ei yksittäistä koulua. Kolme signaalia koskee silti paikan päällä tehtäviä päätöksiä.

Lukeminen on mitattavin työmaa: yksi oppilas kolmesta tason 2 alapuolella ja OECD:ssä lasku, joka keskittyy monimutkaisiin tehtäviin, kuten useiden lähteiden punnitsemiseen tai tiedon arvioimiseen. Kansalliset arvioinnit ja lukion ensimmäisen vuoden sijoittumistesti seuraavat näitä taitoja; ministeriön lukulistat Toussaint-lomasta 2026 alkaen (lehdistömateriaali) tarjoavat yksinkertaisen tuen.

Näytöt kuuluvat koulun järjestyssääntöön: siellä missä puhelin on kielletty, ilmoitettu häiriö laskee noin 13 % (OECD:n maakatsaus Ranskasta), mutta vain 27 % ranskalaisista oppilaista on tällaisessa koulussa, vastaan 49 % keskimäärin. Laki laajentaa kiellon lukioon ja vaatii, että jokainen koulun suunnitelma täsmentää digitaalisen käytön sääntönsä (lehdistömateriaali).

Yhteys perheisiin: 49 % ranskalaisista oppilaista sanoo, että vanhempi on viikoittain kiinnostunut siitä, mitä he oppivat, vastaan 58 % OECD:ssä, ja OECD yhdistää tämän vaihdon 26 pisteen eroon luonnontieteissä, sosiaaliselta taustaltaan vertailukelpoisilla oppilailla (lehdistömateriaali). PISA asettaa kansallisen kehyksen, tavoitteena saada 20 pistettä vuoteen 2029 mennessä (lehdistömateriaali); päätökset nojaavat paikallisiin tietoihin.